Kylmän tekemisen lyhyt oppimäärä
MV-Jäähdytys on vuonna 1971 perustettu yhtiö, joka syntyi Martti Virkin käsissä, puhtaasta palosta ja intohimosta kylmäalaa kohtaan. Yhtiö on sittemmin laajentunut uusiin kaupunkeihin ja ottanut vahvaa jalansijaa myös ammattikeittiösektorilla. Uusista aluevaltauksista huolimatta ylivertainen kylmäalan asiantuntijuus on säilynyt talomme vahvuuksina.
– Jäähdytämme kiinteistöjä, serveritiloja sekä kylmä- ja pakkasvarastoja
– Asennamme ja huollamme mm. ravintola-alan kylmä- ja pakkastiloja
– Teemme erikoiskylmää kuten magneettikuvauslaitteiden jäähdytystä sekä lääkejääkaappikylmää
– Teemme lämmitys- ja lämmöntalteenottoratkaisuja lämpöpumpputekniikalla esimerkiksi kiinteistöihin
– Teemme teollisuudelle prosessinjäähdytysratkaisuja mm. energiatehokasta vapaajäähdytystä hyödyntäen
Mitä kylmäaineet ovat ja mihin niitä tarvitaan?
Yksinkertaisuudessaan kylmäaineita tarvitaan energian siirtämiseen. Kylmäaineet ovat hyviä kaasuja tähän tehtävään, sillä niillä lämmönsiirto on tehokasta. Kun nestemäinen kylmäaine höyrystyy laitteistossa, se sitoo lämpöä. Vastaavasti nesteytyessään eli lauhtuessaan, se luovuttaa lämpöä. Lämpöpumpuissa ja kylmäkoneissa käytetään täysin samoja aineita ja tekniikka on samanlaista. Kylmän ja lämpimän tekeminen on siis lähes identtistä toimintaa, teknisissä valinnoissa on kyse vain siitä, mihin energiaa halutaan siirtää.
Miten kylmäaineita ennen käytettiin?
Kylmäaineiden alkuvaiheista on kuljettu pitkä matka tähän päivään. Ensin elintarvikkeita ja ilmaa jäähdytettiin jäätä hyödyntämällä. Kun koneellisia jäähdytyskoneita kehitettiin, otettiin niissä käyttöön “Freonit” eli HCFC-aineet (R11, R12, R22, R502) lämmönsiirtoaineiksi. Ne toimivat hyvin energiansiirtotarpeissa. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä niiden käyttöä kuitenkin rajoitettiin rajusti, sillä niillä havaittiin olevan vaikutuksia esimerkiksi otsonikatoon. Harvakseltaan on kuitenkin vielä olemassa laitoksia, joissa näitä aineita vielä on. Erityisesti kylmäainetta R22 on edelleen käytössä, vaikka sen lisäys kylmäjärjestelmään kiellettiin vuonna 2015. Siispä mahdollisen R22 kylmäainevuodon sattuessa, tulee kylmäaine vaihtaa kokonaan uuteen.
Mitä kylmäaineita te käytätte?
Freoneiden negatiivisten ympäristövaikutusten tullessa ilmi, kylmäainevalmistajien oli pakko keksiä muita aineita, joilla on yhtä hyvät energiansiirto-ominaisuudet. Siirryttiin HFC-aineisiin. HFC-aineita käytetään yhä edelleen, vaikka niidenkin käyttöön on tullut tiettyjä lainsäädännöllisiä rajoitteita. Rajoitteet koskevat tietyllä GWP-arvolla (global warming potential) olevia kylmäaineita. GWP-arvo perustuu kylmäaineen ympäristöriskeihin. HFC-aineilla GWP-arvot vaihtelevat aineesta riippuen 4 – 4000 välillä ja rajoitteet koskevat kylmäaineita, joiden arvo ylittää 2500.
Kolmas kylmäainekategoria on luonnolliset kylmäaineet, joista käytetään usein myös nimitystä luonnonmukaiset kylmäaineet. Nämä ovat halogeenittomia kylmäaineita ja niihin luetaan hiilivedyt (kuten propaani R290 ja isobutaani R600a), ammoniakki (R717) ja hiilidioksidi (R744).*
Luonnollisten kylmäaineiden GWP-arvo on erittäin alhainen (GWP 0-5). Esimerkiksi hiilidioksidin GWP-arvo on 0. Hiilidioksidi on otettu ilmakehästä hyötykäyttöön eikä se siksi lisää ympäristörasitusta. Mikään aine ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton. Ammoniakki on ihmisille ja eläimille myrkyllistä, hiilivedyt ovat tulenarkoja aineita ja hiilidioksidin hyödyntäminen on vaihtoehdoista kaikkein kallein ratkaisu – ainakin vielä toistaiseksi. Me MV-Jäähdytyksellä huollamme kaikki jäähdytyslaitteet ja lämpöpumput laitemerkkiin katsomatta. Huoltomme piiriin kuuluvat HCF-aineiden lisäksi HC-aineet (eli hiilivedyt) sekä hiilidioksidi.
*Lähteet: Kylmälaitoksen suunnittelu -kirja (3. tarkistettu painos 2013), Syttyvät kylmäaineet -kirja (1. painos 2019) ja KylmäExtra -verkkolehti (KylmäExtra 2/2018 Kylmäaineet).
Mitä kylmäaineille tapahtuu laitteen käytöstä poistamisen jälkeen?
Me huolehdimme laitteen koko elinkaaresta. Hoidamme asennukset, korjaukset, vuosihuollot, vuototarkastukset sekä kylmäaineen talteenoton ja toimitamme lopuksi vielä laitteenkin kierrätykseen. Kylmäaineiden käytöstä poistaminen alkaa niin, että kylmäaine otetaan talteen säiliöön. Talteen otettu aine toimitetaan keskusvarastollemme, jossa se analysoidaan. Selvitämme, voiko kylmäaineen uusiokäyttää sellaisenaan, voiko sen puhdistaa vai tuleeko kylmäaine toimittaa kumppanillemme Fortumille hävitettäväksi.
Kylmäaine joudutaan hävittämään esimerkiksi kylmäainevuodon sattuessa, kun kylmäaineen ominaisuudet ovat olennaisesti muuttuneet. Kylmäaineet ovat yhdisteitä, joista joku komponentti vuotaa aina ensin. Se ei siis ole enää samaa kylmäainetta, eikä enää toimi energiansiirtämisessä tehokkaasti. Siksi kylmäaine otetaan aina ensin talteen, jotta se voidaan punnita ja päättää sen jatkokäsittelystä. Tällä menettelyllä selviää, voidaanko puuttuva määrä kylmäainetta pumpata laitteeseen vai pitääkö koko täytös uusia. Suurin osa kylmäaineesta voidaan vielä puhdistaa ja me teemme sen aina, kun mahdollista.
Mitä laitteen omistajan tulee osata huomioida?
Jäähdytyslaitokseen ei saa lisätä sellaista uutta kylmäainetta, missä on yli 40 ekvivalenttitonnia kylmäainetta ja kylmäaineen GWP-arvo on yli 2500 (F-kaasuasetuksen mukaisesti, poikkeukset huomioiden). Säädöksen osoittamaa laitosta voidaan siis täyttää ainoastaan kierrätetyllä kylmäaineella vuoteen 2030 saakka. Vaihtoehtoisesti edellä mainittuun, vanhaan laitokseen voidaan käyttää toista, korvaava kylmäainetta tai koko laitteisto voidaan uusia.
Kylmäaineiden talteenottoa, puhdistusta ja kierrätystä me teemme kahdesta syystä: meille on tärkeää kyetä takaamaan asiakkaidemme liiketoiminnan jatkuvuus sekä huomioida ympäristömme hyvinvointi siinä samalla. Kierrätetyt kylmäaineet pidentävät monien vanhojen laitteiden käyttöikää. Puhdistetut, korkeankaan GWP-arvon omaavat kylmäaineet eivät kasvata ympäristörasitusta, kunhan ne pysyvät hyvin huolletussa ja suljetussa järjestelmässä.
GWP-arvo ja hiilidioksidiekvivalenttitonnien määrä määrittävät lakisääteisen vuototarkastusvälin. Tiivistettynä, mitä matalampi GWP, sitä ympäristöystävällisempi kylmäaine ja sitä vähemmän vuototarkastuksia vuodessa. Kaikki vuototarkastuksia tekevät ammattilaisemme ovat alaamme valvovan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pätevyysrekisterissä. Asiakkaidemme laitteet ovat MV-Jäähdytyksellä ammattilaisten osaavissa – ja asiakkaan etua valvovissa käsissä.
Haluatko vuotarkastuksen tai korjauksen nopeasti?
Soita asiakaspalveluumme 020 786 1900Haluatko unohtaa huollot ja vuototarkastukset?
Meidän huoltosopimuksemme takaa sen, että kaikki lakisääteiset velvoitteet tulevat hoidettua ajallaan ja laitteesi toimii läpi vuoden. Keskity sinä olennaiseen ja pyydä meidät maksuttomalle kylmälaitekartoitukselle.