Kävimme aiemmin läpi kylmän tekemisen perusteita. Lue artikkeli täältä! On aika siirtyä kylmäaineiden tulevaisuuteen ja erityisesti siihen, kuinka lainsäädännön muutokset vaikuttavat asiakkaidemme elämään. Pitkän linjan kylmämestari Erno Lemivaara toimii MV-Jäähdytyksen teknisenä asiantuntijana. Roolissaan Erno konsultoi projektipäälliköitä ja työnjohtajia heidän tehtävissään ja vastaa loppupeleissä kenttähenkilöstön palvelun korkeasta laadusta.
Ovatko ympäristöystävällisyys ja kustannussäästöt ristiriidassa keskenään? Mitä pakotteita kylmäaineiden lainsäädäntö tuo kylmälaitoksille tulevaisuudessa? Näihin ja muihin kylmääviin kysymyksiin saat vastauksen tässä artikkelissa.
Miltä kylmäaineiden tulevaisuus näyttää?
Kylmäaineen määrä ja sen ominaisuudet määrittävät sen, miten sitä saa käyttää. Tämän hetken tiedon mukaan kierrätetyn kylmäaineen käyttö kielletään vuoden 2029 loppuun mennessä. Tämä perustuu Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetukseen 517/2014. Kavereiden kesken meillä puhutaan F-kaasuasetuksesta, jonka tärkeimpänä painopisteenä on ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen.
HCFC-aineista siirryttiin ensin HCF-aineisiin ja nyt suuntana ovat luonnonmukaiset kylmäaineet, joiden ympäristörasitusarvo on hyvin alhainen (GWP 0-5). Luonnonmukaisiin kylmäaineisiin luetaan ammoniakki, hiilidioksidi ja hiilivedyt (mm. propaani sekä isobutaani). Mikään aine ei ole täysin ongelmaton. Ammoniakki on ihmisille ja eläimille myrkyllistä, hiilivedyt ovat tulenarkoja aineita ja hiilidioksidin hyödyntäminen on vaihtoehdoista kaikkein kallein ratkaisu – ainakin vielä toistaiseksi.
Kylmäaineiden tulevaisuus sisältää yhteiskunnallista keskustelua, poliittisia linjauksia ja näiden kautta jonkun verran ennalta-arvaamattomuutta. Tiedämme kuitenkin, että ympäristöystävällisyys on alan tulevaisuutta vahvasti määrittävä ohjenuora.
Meiltä kysytään usein, saako valittua kylmäainetta käyttää jatkossa, ja onko sitä ylipäätään saatavilla. Siksi jo laitoksen tai projektin suunnitteluvaiheessa valitaan asiakkaalle paras mahdollinen vaihtoehto. Valittu kylmäaine on sellainen, joka sopii asiakkaan tarpeeseen ja samalla sillä on mahdollisimman matala GWP-arvo eli ympäristörasitusarvo.
Kylmäaineiden tulevaisuus on nykyisten trendien mukaan painottumassa luonnollisiin kylmäaineisiin. Mikään yksittäinen kylmäaine ei tule valtaamaan koko markkinaa, vaan asiakastarpeet tulevat ohjaamaan laitteistovalintoja myös jatkossa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pienissä kylmälaitoksissa tullaan suosimaan propaania ja isobutaania, sillä tulenarkuus ei ole pienessä laitoksessa yhtä suuri riski kuin se olisi suuressa laitoksessa. Elintarviketeollisuudessa ammoniakki on puolestaan todettu toimivaksi ratkaisuksi. Suurissa, keskitetyissä kylmäjärjestelmissä, kuten kaupan kylmälaitoksissa, hiilidioksidi on ollut vallitseva muutossuunta jo viimeisten 5-10 vuoden ajan.
Täydellinen siirtymä luonnollisiin kylmäaineisiin vaatii kuitenkin pitkän aikajänteen, sillä laitteistomuutoksia ja niihin olennaisesti liittyviä kylmäainemuutoksia tehdään pääosin modernisointien yhteydessä, tai kun koko laitteisto on tullut tiensä päähän eikä sitä edes kustannussyistä kannata korjata. Vuosia kestävää muutosta selittää myös markkinahinta. Esimerkiksi hiilidioksidia käyttävän kylmälaitteiston rakenne poikkeaa HCF -kylmäaineita sisältävistä laitteistoista; se vaatii kovemman paineen ja se on siksi nykyisellään kalliimpaa asiakkaalle. Joissakin tapauksissa laitteiston rakenne ja rakentamiskustannukset rajaavat hiilidioksidilaitoksen kokonaan pois vaihtoehdoista.
Millä perusteella kylmäaine valitaan vanhaan laitokseen?
Mikäli asiakkaamme kylmälaitteessa havaitaan vuoto, ihan ensimmäisenä kylmäaine otetaan kokonaan talteen, jotta ainetta ei vapaudu ympäristöön yhtään enempää. Sen jälkeen vuotopaikka korjataan. Korjauksen jälkeen meillä on useimmiten kolme vaihtoehtoa jatkon suhteen:
1. Voimme korjata vuodon ja täyttää laitteen vastaavalla tai itse kierrättämällämme kylmäaineella.
2. Voimme myös vaihtaa vanhan aineen tilalle korvaavan, nykystandardeihin soveltuvamman kylmäaineen.
3. Kolmas vaihtoehto on luonnollisesti koko järjestelmän modernisointi. Kaikki vaihtoehdot keskustellaan asiakkaan kanssa läpi.
Vuotarkastukset ja -korjaukset ovat erinomaisia tilaisuuksia tarkistaa kylmäaineen määrä, laatu ja GWP-arvo.
Millä perusteella kylmäaine valitaan uuteen laitokseen?
Asiakkaan tarve on kaiken päätöksenteon keskiössä. Sen jälkeen listataan eri mahdollisuudet F-kaasuasetuksen asettamissa rajoissa. Tämän jälkeen eri vaihtoehtoja ei itseasiassa jää jäljelle kovin montaa, sillä kylmäaineen laatu ja kylmäaineen määrä asettavat rajat eri vaihtoehdoille. Kylmäaineen valinta on siis yhdistelmä asiakkaan kuuntelemista sekä MV-Jäähdytyksen kokemukseen ja laskentatekniikkaan perustuvaa asiantuntijuutta.
Jäljelle jäävistä vaihtoehdoista valveutunut asiantuntijamme suosittelee asiakkaalle soveltuvinta, eli energiatehokkainta vaihtoehtoa. Mikäli vaihtoehtoiset kylmäaineet ovat hyvin samanlaisia ominaisuuksiltaan, silloin luonnollisesti suosittelemme ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa. Kyse on kuitenkin aina kokonaisuudesta. Laitteisto on kaikkein taloudellisin ja ympäristöystävällisin silloin, kun se toimii.
Miten MV-Jäähdytys yhdistää tulevaisuuden ympäristövaatimukset sekä asiakkaan edun?
Kylmäaineet ylittävät uutiskynnyksen lähinnä kylmäainevuodon sattuessa. Vuoto havaitaan useimmiten esimerkiksi tihkuvana öljynä, sähkönkulutuspiikkeinä tai viimeistään laitteen jäähdytystehon heikkenemisenä. Kun lämmönsiirtoteho on heikko, myös energiankulutus kasvaa ja kylmäainevuoto ilmoittaa itsestään yllättävänä energiankulutuspiikkinä.
On tärkeää muistaa, että myös energiatehokkuus on ympäristöystävällisyyttä. Taloudellisesti toimiva, kunnossa oleva laite on samalla se kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto. MV-Jäähdytyksen huoltosopimus takaa sen, että laitteiston viat on mahdollista huomata jo vuosihuoltojen yhteydessä, äkillisiin vikoihin saadaan apua ripeästi paikalle ja lakisääteiset vuototarkastukset ja huollot tulevat varmasti tehtyä ajallaan.
Ympäristörasituksen ehkäisyssä kaikkein tärkeintä on laitteen kunnossapito. Huolloilla varmistetaan kylmälaitoksen energiatehokkuus, johon myös esimerkiksi laitteen lämmönsiirtimien puhtaus vaikuttaa. Sopiva huoltoväli katsotaan aina asiakas- ja laitekohtaisesti. Mitä vähemmän sähköä käytetään, sitä vähemmän luontoa rasitetaan. Oikealla huoltovälillä saadaan myös muita asiakkaillemme tärkeitä etuja: asiakkaan omiin prosesseihin tulee vähemmän tai ei lainkaan käyttökatkoja. Asiakkaamme voivat keskittyä oman toimintansa pyörittämiseen, kun laitteiden voi luottaa olevan osaavissa ja vastuullisissa käsissä.
Pitääkö laitteiden omistajien valmistautua suuriin investointeihin lähivuosina?
Tämä vuosi voidaan ottaa ihan rauhassa ja vielä lähivuosinakaan kaikkea ei tarvitse laittaa uusiksi. Me pidämme asiakkaamme ajan tasalla markkinoiden ja lakisääteisten velvoitteiden muutoksista ja valvomme heidän etujaan. Vuoden 2029 lähestyessä hiilidioksiditeknologiaa hyödyntävien jäähdytysjärjestelmien tarjonta markkinoilla lisääntyy, mikä alentaa luontaisesti niiden kustannuksia. Tällöin siirtymä tulee tapahtumaan osittain myös omalla painollaan. Noudatamme nyt ja jatkossa omaa mantraamme laitevalintojen suhteen: asiakkaalle paras vaihtoehto on samanaikaisesti energiatehokas, taloudellinen, ympäristöystävällinen ja ennen kaikkea toimiva kokonaisuus.
Avullamme asiakas saa varmasti ratkaisun, joka yhdistää kestävän tulevaisuuden tarpeet sekä asiakkaamme omat toiveet.
Jäikö sinulla vielä kysyttävää?
Autamme mielellämme! Nyt on erinomainen aika kartoittaa laitteiden kunto ja siirtää katseet tulevaan. Vuototarkastukset, korjaukset, laitekartoitukset ja asiantuntijapalvelut nopeasti numerosta 020 786 1900.Haluatko arkeesi helppoutta?
Meidän huoltosopimuksemme takaa sen, että kaikki lakisääteiset velvoitteet tulevat hoidettua ajallaan ja laitteesi toimii läpi vuoden. Keskity olennaiseen ja pyydä meidät maksuttomalle kylmälaitekartoitukselle tai pyydä tarjous.