Arto Rastas
Tulilieskat jysähtävät hämärtyvässä kesäillassa. Tampereen kattojen yllä lentävä ilma-akrobaatti tiputtautuu yleisön jalkojen juureen. Satapäinen yleisö kuohahtaa. Voimakas basso sykkii selkäpiitä ylöspäin. Illan pääartisti nousee lavalle samalla kun siniset kipinät räjähtävät auringonlaskun punaiseksi värjäämälle taivaalle.
(Kuva: Jonathan Melartin / AfterSunset Photography)
Tunnelma on kuin Keski-Eurooppalaisella high end klubilla – ja sitähän tällä kaikella haettiinkin. Ravintolamoguli Arto Rastas mullisti suomalaista ravintolakonseptia, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut.
(Kuva: Jonas Ehrnsten)
Koko ravintola-alaa kohtasi kauhea epätietoisuus siitä, miten pitäisi toimia. ”Kenelläkään ei ollut oikeita vastauksia – ei ollut mitään vertailukohtaa”, Arto muistaa. Kansainvälistä menestystä niittänyt huippukokki on mukana jo 13 korkeatasoisen ravintolan toiminnassa. Työntekijöitä Artolla on jo 200. Koko henkilöstön sai laittaa kerralla lomautuksille – ilman mitään varoitusaikaa. ”Se oli meille kaikille nöyryyttävää”, Arto sanoo ja hiljenee. ”Yrittäjän perimmäinen tehtävä on luoda työpaikkoja, ei epävarmuutta ja ahdistusta”, Arto jatkaa.
(Kuva: Jonas Ehrnsten)
”Koko kurituksen alkutaipaleella olin juuri palannut Tokiosta ja istuin kotona pää märkänä miettimässä, että mitä tässä oikein voi tehdä”, Arto kertoo. Tuolloin tämä periksiantamaton yrittäjä päätti lähteä tekemään asioita entistä hullummin ja luovemmin. Hän loi mielessään useita eri etenemissuunnitelmia ja päätyi ensimmäisenä toimenpiteenään koronaboksiin.
Koronaboksille luotiin oma logistiikka ja siinä myytiin vaihtelevasti valmiita ruoka-annoksia sekä raaka-aineita kotona valmistettavaksi. ”Ainoa tavoitteeni oli se, että myös lock downin aikana ravintolan nimi pysyy ihmisten huulilla, eikä se vaivu unholaan”, Arto kuvailee. Nurkkaan ahdistettu koira hyökkäsi entistä rajummin. Jokainen sulkupäivä maksoi 30 000€. Se tekee viikossa 210 000€. ”Vaikka taloudellisen menetyksen riski on todella piinaavaa, se kamppailu on samaan aikaan äärimmäisen kiehtovaa”, Arto kertoo. Ravintolan kiinteät kulut ovat korkeat, vaikka yhtäkään asiakasta ei tulisi ovista sisään. Oli pakko taistella raivokkaasti.
Jatkuva epävarmuus ja lehdistön yksipuolinen ääni tekivät suomalaista entistä hiljaisemman kansan. Ruokaboksitkin oltiin jo nähty. Taisteluväsymys alkoi painaa.
(Kuva: Jonas Ehrnsten)
Ravintoloihin kohdistuneet ”vainot” aiheuttavat Artossa eniten kuohuntaa, joskus silkkaa pettymyksen sekaista vihaa. ”Kerta toisensa jälkeen ravintolat lyötiin yksittäisenä toimialana kiinni”, Arto kertaa. Sorron tunne oli niin voimakas, että myös matkailu- ja ravintola-alan liitto joutui puuttumaan asiaan. ”Kaiken omavalvonnan, paikka- ja aikarajoitusten, turvavälien ja hygieniahuolenpidon jälkeen meistä leivottiin syntipukkeja”, Arto tuohtuu. Kaiken lisäksi ravintoloista saadut tartunnat ovat kokonaiskuvassa keskimäärin vain yhden prosentin luokkaa. Monista muista paikoista, puhumattakaan tartunnan oikeista lähteistä, vaietaan. Matkailu ja maahanmuutto ei ole valvottua eikä suunnitelmallista.
Tammikuussa 2021 ravintoloita kaatui historiallisen paljon. Mukana oli myös yllätysnimiä. Kun tehdään yksi suuri investointi väärään aikaan, vähennetään siitä iltamyynti ja ynnätään etätyön verottamat asiakkaat, yksikin väärä liike voi kaataa koko tornin. Arto joutuu kantamaan painostavan suuria taloudellisia riskejä, mutta kokee siitä huolimatta olevansa montaa muuta yrittäjää paremmassa asemassa.
(Kuva: Jonas Ehrnsten)
Toimivat kumppanuussuhteet ovat olleet tiukassa paikassa kullanarvoisia. MV-Jäähdytys huoltaa Arton keittiöiden laitteet, pyro- ja muun tekniikan tuottaa JC tuotanto ja esimerkiksi pankkien ja vuokranantajien kanssa voi neuvotella maksuajoista.
(Kuva: Eija Ranua / MV-Jäähdytys)
”Ei tästä kukaan kuitenkaan neuvottelemalla selviä”, Arto toteaa. Koronaboksin lisäksi Periscopen kattoterassin asiakaspaikkoja laajennettiin ja terassista luotiin elämysten keidas. Tänä kesänä Tampereen katolla on pidetty omat musiikkifestarit, teemabileitä, on nähty akrobaatteja, häkissä tanssivia taitelijoita, savua, kipinää, liekkejä ja ilotulituksia. ”Teimme itsestämme mielenkiintoisen matkakohteen – meistä hulluista puhutaan jo nyt ympäri Suomea”, Arto kertoo. Kesän tapahtumia suunnitellessa Arto sanoi tiimilleen: ”Tehkää ihan niin kuin haluatte, mutta joka ikinen viikonloppu pitää olla kuin stadionkonsertti.”
(Kuva: Jonathan Melartin / AfterSunset Photography)
Ravintoloitsijat ympäri Suomea haluavat tulla paikan päälle katsomaan ja tutustumaan. Koronakesänä 2021 Periscopen terassin myynti nousi 25% ja ihmisiä on käynyt ulkoterassilla enemmän kuin koskaan. Uhkarohkea satsaus maksoi itsensä takaisin. Arto katsoo aina ylös ja eteenpäin.
(Kuva: Jonathan Melartin / AfterSunset Photography)
Tulevaisuudessa Periscopen talviterassilla nähdään jacuzzista nousseita, saunan suuntaan juoksevia turisteja. Periscopen sisätiloihin on taas jo pitkään suunniteltu tyylikkäitä ja näyttäviä, kansainvälisen tason klubitaitelijoita.
(Kuva: Jonas Ehrnsten)
Kaikkein tärkeimpänä neuvona Arto pitää kuitenkin sitä, että omaa konseptia ei saa koronan vuoksi muuttaa. ”Älä koskaan etsi tukusta halvempaa ja laske sitä tasoa, mihin asiakkaat luottavat”, Arto sanoo. ”Olemme yhdessä työntekijöiden kanssa sopineet, että vaikka asiakkaita olisi aiempaa vähemmän, heidät palvellaan entistä paremmin”, Arto kertoo. Alalla on todellisia taistelijoita, jotka keksivät ja tekevät asioita vauhdilla. Kokeilukulttuuri ja sinnikkyys ovat kasvaneet.
(Kuva: Eija Ranua / MV-Jäähdytys)
Arto jatkaa taistelua kaikkien alan työntekijöiden ja kollegoidensa puolesta: ”Jaksakaa uskoa omaan tekemiseen – luovuttaminen on vaihtoehdoista viimeinen”.