Kuukausi Suomessa muutti käsityksen työyhteisöstä
Giuseppe Finelli
18-vuotias italialaissaksalainen Giuseppe Finelli tuli Saksasta Turkuun kuukaudeksi työharjoitteluun. Hän lähti kotiin mukanaan uusia työelämätaitoja, uusia ystäviä ja uudenlainen käsitys siitä, mitä hyvä työyhteisö voi parhaimmillaan olla. Samalla hän jätti jälkensä myös MV-Jäähdytyksen väkeen.
Suomeen oppimaan ja kokemaan uutta
Giuseppe suorittaa oppisopimuskoulutustaan saksalaisessa LVI-alan yrityksessä. Kun työpaikalla tarjoutui mahdollisuus kuukauden mittaiseen ulkomaanjaksoon, hän päätti tarttua tilaisuuteen.
– Vaihtoehtoina oli lähteä Itävaltaan, Espanjaan, Irlantiin tai Suomeen. Ajattelin, että noihin muihin paikkoihin tulee lähdettyä muulloin helpommin. Suomi on eri juttu, Giuseppe kertoo.
Hakijoita oli noin neljäkymmentä, ja Giuseppe tuli valituksi.
Vaihtoprojektin järjestäjä lähestyi MV-Jäähdytystä yhteistyöehdotuksella. Turun aluejohtaja Mika Lahdenranta näki tilaisuudessa mahdollisuuden tuoda kansainvälistä näkökulmaa yritykseen ja samalla kehittää henkilöstön englannin kielen käyttöä käytännön työtilanteissa. Ennen projektin käynnistymistä Mika keskusteli vaihtomahdollisuudesta henkilöstön kanssa. Ajatus sai heti positiivisen vastaanoton, ja pian Giuseppe saapui kuukaudeksi Turkuun.
Oppimista molempiin suuntiin
Jo toisena päivänä Giuseppe oli kentällä oppimassa sähkötilojen jäähdytyslaitteiden huoltoa.
– Jos ulkona on kuuma, sähkötilassa lämpötila voi olla kaksinkertainen. Laitteiden pitää toimia ympäri vuoden, hän kertoo.
Ensimmäisten viikkojen aikana hän pääsi tekemään huoltoja, vaihtamaan suodattimia, tarkastamaan laitteita ja tutustumaan lämpöpumppuihin. Pian vastuuta tuli lisää.
– Se tuntui hienolta. Teimme oikeaa tiimityötä.
Yksi Giuseppea harjoittelun ajan mentoroineista MV:läisistä oli Topias Väätäinen. Hänen mukaansa kävi nopeasti selväksi, ettei nuori harjoittelija ollut tullut Suomeen seuraamaan sivusta.
– Giuseppe on ennakkoluuloton ja valmis tekemään. Kun hänelle näyttää kerran, miten jokin asia tehdään, hän oppii nopeasti. Hänellä on huippuasenne ja tekemisen meininki.
Työtehtävien lisäksi vaikutuksen teki työyhteisö.
– Useimmat kollegani Saksassa ovat itseäni paljon vanhempia. Täällä oli virkistävää nähdä työyhteisössä kaikenikäisiä ihmisiä, ja tunnelma oli sellainen, että kaikki tekivät töitä yhdessä. Se oli iso juttu.
Pienet teot jäivät suurimpina mieleen
Työ vei Giuseppen myös Turun saaristoon. Erityisesti matka Iniöön jäi mieleen aivan erilaisen maiseman vuoksi.
– Saksassa ei ole tällaisia saaria ja vesistöjä. Näimme kaikenlaisia eläimiä. Se tuntui aivan erilaiselta maailmalta.
Mutta maisemia enemmän mieleen jäivät ihmiset.
Vaikka työkaverit puhuivat keskenään suomea, he vaihtoivat Giuseppen läsnä ollessa englantiin.
– En odottanut sitä ollenkaan. Jos paikalla on kolme suomalaista ja yksi ulkomaalainen, miksi vaihtaa kieltä? Mutta he vaihtoivat. Se merkitsi minulle paljon.
Topiaksen mukaan kansainvälinen arki oli hyödyllinen kokemus myös työyhteisölle.
– Kun tästä vaihtomahdollisuudesta alettiin puhua, ajattelimme heti, että ehdottomasti mukaan. Samalla tuli hyvä syy käyttää englantia enemmän arjessa. Ammattisanasto on välillä haastavaa, mutta hyvin siitä selvittiin. Se teki meillekin hyvää.
Ensin mietitään, sitten tehdään
Viimeisten viikkojen aikana Giuseppe huomasi myös selkeän eron suomalaisen ja saksalaisen työkulttuurin välillä.
– Täällä pysähdytään ensin miettimään. Katsotaan tilanne, tehdään suunnitelma yhdessä ja vasta sitten aloitetaan. Meillä usein ajatellaan, että pitää vain tehdä nopeasti.
Giuseppen mukaan suomalainen tapa voi viedä hieman enemmän aikaa alkuvaiheessa, mutta virheitä syntyy vähemmän.
– Virheen korjaamiseen menee usein enemmän aikaa kuin siihen, että miettii hetken ennen aloittamista.
Topiaksen mukaan Giuseppessa näkyi koko ajan halu oppia uutta.
– Hän on kova touhuamaan. Vähän sellainen persoona, että hänen on varmaan vaikea pysyä paikallaan, Topias naurahtaa. Mutta ehkä juuri siksi hänen kanssaan oli mukava tehdä töitä. Hän tarttui kaikkeen innolla.
Enemmän kuin työharjoittelu
Työpäivien ulkopuolellakin Giuseppe koki olevansa osa porukkaa.
Harjoittelun toiseksi viimeiselle viikolle osuivat Turun toimipisteen kesäjuhlat, joiden ohjelmassa oli muun muassa paintballia, grillausta, saunaa ja paljuiltaa.
– Se oli ehkä yksi parhaista juhlailloistani ikinä. Kollegat ottivat minut mukaan kaikkeen, vaikka olin uusi ja harjoittelija. Sain tuoda mukaan myös Suomessa harjoittelussa olleen ystäväni Vincentin.
Giuseppen mukaan juuri työyhteisön avoimuus teki suurimman vaikutuksen.
– Kahdessa vuodessa Saksassa emme ole kertaakaan viettäneet aikaa yhdessä työpäivän jälkeen. Täällä se tuntui luonnolliselta.
”Täällä kaikille annetaan mahdollisuus”
Ennen Suomeen lähtöä Giuseppelle kerrottiin, että suomalaiset ovat hiljaisia ja ujoja.
Todellisuus oli hänen mukaansa aivan toisenlainen.
– Olen kuullut vitsin, jonka mukaan introverttisuomalainen katsoo omia jalkojaan ja ekstrovertti sinun jalkojasi. En tiedä, olenko vain sattunut tapaamaan ekstroverttejä, mutta kaikki ovat olleet todella ystävällisiä.
Kun Giuseppelta kysyy, mitä hän tulee Suomesta eniten kaipaamaan, vastaus on selvä.
– Ystävällisyys. Täällä kaikille annetaan mahdollisuus. Jokaisella on ideoita ja jokainen saa äänensä kuuluviin. Uuden tyypin idea otetaan yhtä tosissaan kuin vuosikymmeniä alalla olleen. Se on motivoivaa.
Saman huomion teki myös Turun huoltopäällikkö Karri Kivi. Hymy nousee huulille, kun hän muistelee Giuseppen ensimmäisellä viikolla esittämää kysymystä.
– Giuseppe kysyi meiltä, esitämmekö me vain hänen vuokseen vai juttelemmeko me aina toisillemme näin ja olemmeko aina näin mukavia toisillemme.
Työharjoittelijasta työkaveriksi
Kuukauden aikana Giuseppe ehti jättää jälkensä myös MV:n väkeen.
Mika Lahdenrannan mukaan hän sulautui työyhteisöön poikkeuksellisen nopeasti.
– Hän on ollut todella reipas ja sympaattinen kaveri, joka on istunut hyvin joukkoon. Uskon, että tämä oli kaikille osapuolille hyvä ja mieleenpainuva kokemus.
Giuseppea harjoittelun ajan mentoroinut Topias Väätäinen puhuu hänestä samalla lämmöllä kuin hyvästä työkaverista.
– Hän on ollut huipputyyppi kaikin tavoin. Ennakkoluuloton, valmis tekemään ja oppii nopeasti. Kun hänelle näyttää kerran, miten joku asia tehdään, hän kyllä nappaa siitä kiinni.
Topiaksen mukaan vaikutuksen teki myös Giuseppen rohkeus lähteä yksin täysin uuteen ympäristöön.
– Vielä noin nuori kaveri ja niin uskalias, että lähtee tällaiseen, vaikka ei yhtään tiedä mitä on vastassa. Hän on ottanut tästä kokemuksesta kaiken irti.
Kun Giuseppelta kysyy, mitä hän lopulta vie mukanaan kuukaudesta Suomessa, vastaus tiivistää koko kokemuksen.
– Täällä työpäivään lähdetään kuin tapaamaan ystäviä, ei pelkkään työhön. Sen vien mukanani.
