Elettiin syksyä 2013, kun Esa haki kylmäalan yrityksiä netistä. Järjestyksenvalvojana toimiessaan hän oli kuullut kylmäalasta ensimmäistä kertaa silloiselta kollegaltaan. Esa halusi paremmat työajat ja fiksumpia töitä, kun oli pieni lapsi kotonakin. Niinpä hän otti puhelimen käteensä ja kysyi oppisopimuspaikkaa Lasse Virkiltä, silloiselta toimitusjohtajalta. Lasse pyysi soittamaan keväällä uudestaan. Esa laittoi merkinnän kalenteriinsa ja soitti tasan 6 kuukautta myöhemmin. Tällöin Lasse vastasi, että juuri nyt on tiukka hetki. ”Soitatko 2 viikon päästä uudestaan?” Lasse kysyi. Tunnilleen 2 viikon päästä Lassen puhelin pirisi jälleen eikä Lasselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kutsua periksiantamaton Esa haastatteluun.

esa kyyrö kylmäasentaja

Esa palkattiin ensin harjoittelujaksolle kesätöihin ja sen jälkeen tehtiin oppisopimus Careerian (ent. Edupolin) ja MV:n välillä syksyä vasten. Hän aloitti kylmätekniikan koulutuksessa, allekirjoitti Lassen ojentaman työsopimuksen ja sai MV-numerokseen 123.

Mitä tahansa teetkin - älä koske piirikorttiin  

Esan kylmäalan opinnot kestivät kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta ja jo sinä aikana hän sai suorittaa valvonnan alaisia kylmäalan tehtäviä. ”En välttämättä tuntenut olevani täysin valmis heittämään itsenäisesti keikkaa siinä vaiheessa, mutta tein aina sen, minkä osasin, niin pitkään kuin pystyin ja sitten tarvittaessa soitin viisaammille”, Esa kertoo. Hän muistaa ensimmäisen työpäivänsä 6 vuotta sitten. Nuori Esa oli Roope Hirnin kanssa ensimmäisellä keikallaan. Roope poistui hetkeksi paikalta ja sanoi: ”Mitä tahansa teetkin, niin älä koske tuohon piirikorttiin.” Esa jäi tutkimaan laitetta, eikä kulunut aikaakaan, kun hän ajatuksissaan tarrasi kortin toiselta puolelta kiinni ja *pzztt*. Sulakkeet paloivat ja laite oli pimeänä, kun Roope tuli takaisin. Roopen ilme oli näkemisen arvoinen. Tilanne veti oppipojan vakavaksi, vaikka nyt jo naurattaa. Virheitäkin pitää tehdä, että oppii.

roope hirn mv-jaahdytys

Yksikään laite ei ole vielä jäänyt korjaamatta

Kylmäasentajaan työt alkoivat hiljalleen sujumaan yhä paremmin ja paremmin. Seuraavaksi Esa oli Markku Rantasalmen opissa korjaamassa viallista lauhdutinpuhallinmoottoria. Oppisopimuspoika epäili vian johtuvan todennäköisesti korkeapaineesta, mikä kirvoitti hymyn Markun huulille. ”Hyvä Esa, sä löysit sun ensimmäisen vian”, huudahti Markku ylpeänä.

esa kyyrö markku rantasalmi

Aina ollaan valmiita jeesaamaan, se on sitä MV-henkeä

Myöhemmin itsenäisenä asentajana Esa oli päivystysvuorossa, kun puhelin soi yhdeltä yöllä. ”Valtava serveritila lämpenee”, kauhisteltiin puhelimessa. Esa ymmärsi, että ylikuumetessaan serverit kaatuvat ja kyseessä saattaa olla miljoonien eurojen vahinko. Esa kiiruhti paikan päälle vikaa diagnosoimaan. Nuori asentaja ei parhaimmista yrityksistäänkään huolimatta ollut täysin varma viasta, joten hän soitti vielä aluejohtaja Miika Tervolle ja pyysi apujoukkoja paikalle. Miika lähti liikenteeseen saman tien ja vikakin paikannettiin yhteistuumin serveritilan ohjainkorttiin. Piensähköön liittyvät viat ovat harvinaisia ja usein hankalia paikantaa. ”Kannoimme Miikan kanssa siirrettävää jäähdytyslaitetta keskellä yötä ja jäähdytettiin se tila vielä saman aamuyön aikana”, Esa kertaa yön tapahtumia.

Oppisopimuspojasta työnjohtoon

Koulutuksesta valmistuttuaan Esa oli osoittanut päättelykykynsä ja oppimishalunsa jo siinä määrin, että häntä pyydettiin kokeilemaan uutta roolia työnjohtajana. Kenttätyöstä toimistolle ja esimiestehtäviin siirtyminen oli iso loikka. Työnjohtajan työ on käytännössä asiakkaiden kanssa kommunikointia ja keikkojen organisointia. Teknisen tuen ja keikkojen jakamisen lisäksi Esa on läsnä palavereissa, tekee katselmuksia projektityömailla kerätäkseen riittävästi tietoa tarjouspyyntöjä varten, keskustelee asiakkaiden kanssa projektinhoitoon sekä laskutukseen liittyvistä asioista.

markku rantasalmi ja esa kyyrö

Kenttätyötaustasta on suuri etu työnjohtajalle. Asentajille tarjottava tekninen tuki on erityisen tärkeää, kun laitekanta on näin suuri. ”Kun jätkien kanssa puhuu puhelimessa, niin koko ajan on mielikuva siitä, miltä siellä paikan päällä näyttää”, Esa kertoo. Työnjohtaja on aina asentajan antaman tiedon varassa. Juuri se on se syy, miksi työnjohtaja osaa kysyä järjestelmällisesti tietyt kysymykset, joita asentaja ei välttämättä ole hoksannut tarkistaa. Edessä oleva näkymä voi helposti johdattaa harhaan. Työnjohtaja taas joutuu visualisoimaan tilanteen päässään.

Työnjohtajasta huoltopäälliköksi

Reilu vuosi sitten Esa eteni työnjohtajasta huoltopäälliköksi. Työnjohtajia alkoi olla Helsingissä jo sen verran paljon, että aluejohtaja tarvitsi jonkun johtotyötä tukemaan. Työnkuva Esalla ei juurikaan muuttunut: ’’Samoja päivittäisiä tehtäviä teen edelleen. Pidän itseni haastamisesta, joten olen tyytyväinen, kun vastuu ja haasteetkin kasvoivat.’’ Puhelimessa kuluu suuri osa päivästä.

esa kyyrö

Onnellisen arjen luovat oma perhe ja antoisa työ. Esa asuu puolisonsa Sofian, tyttärensä Mean ja poikansa Jamin kanssa Vantaan Kivistössä. Vanhana jääkiekkoilijana urheilu on olennainen osa elämää edelleen. Koripallo, tennis, lenkkeily, hiihto, kalastus ja kodin remontointi kuuluvat tiivisti perheen vapaa-aikaan. Käsillä tekeminen kiinnostaa Esaa myös asentaja-aikojen jälkeen: ”Korjaan kotona vaikka moottorisahaa sitten siitä ilosta, että saa painia jonkun teknisen ongelman kanssa.”

Näistä onnistumisista sitä ylpeyttä tuntee

Nykyisessä roolissaan Esa kokee usein ylpeyttä omista miehistään. Se liittyy niihin hetkiin, kun he ovat päättäväisesti menneet eteenpäin eivätkä ole päästäneet itseään helpolla: ”On hienoa kuulla asentajan sanovan, että kyllä tämä laite kuntoon tulee ennen kuin täältä mihinkään lähdetään, varsinkin kun ollaan mahdollisesti yhdessä puhelimitse mietitty ratkaisua jo jonkin aikaa."

Se onnistumisen tunne on se juttu

Kenttätyössä Esan mielestä parasta on se, kun saadaan asiakkaan toiminta pelastettua ja laite kuntoon. ”Tulee tunne, että tekee jotain fiksua ja tärkeää”, hän sanoo. Esan mukaan MV:läiset ovat koukussa juuri onnistumisen tunteeseen: ”Meistä jokaisella on kunnianhimoa, halutaan olla parhaita siinä, mitä tehdään.”

Tällä hetkellä Esa täydentää osaamistaan Careerian kylmämestarikoulutuksessa. Samassa paikassa hän on käynyt myös kylmätekniikan perustutkinnon sekä lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Ennen kylmämestarin koulutukseen hakeutumista oman työnkuvan tulisi olla jo lähtötilanteessa toimistotyöpainotteinen, sillä koulutukseen kuuluu esimerkiksi projektinhoitoa, tarjouslaskentaa ja kylmälaitoksen suunnittelua. Lisäksi vaaditaan 5 vuotta kokemusta kylmäalalta sekä pääsykokeen läpäiseminen.

Esan kanssa samaa koulutusta käyvät parhaillaan Turun asiakkuusvastaava Karri Kivi ja Helsingin projektipäällikkö Tommi Rostedt. MV on Esan mukaan tukenut koulutusta erinomaisesti:
"En tiedä mitään parempaa opiskelumuotoa kuin tämä tai parempaa firmaa, missä sen voisi suorittaa kuin MV-Jäähdytys.”